Jyväskylän Kiri Logo

Päevä Savon mualla

Pelinjohtomeediot (Oja-Lipasti, Karttunen ja Pitkänen) itäisestä Suomesta olivat menneet sopimaan halliturnauksesta Savon sydämessä, joten sinnehän sitä piti tuiskua uhmaten suunnata lähes koko ruokakunnan voimin. Ohjelmaan oli lykätty ruokailujen lisäksi myös kaksi kappaletta pesäpallo-otteluita per edustusjoukkue päivän mittaan. Järjestävä organisaatio oli nimennyt tuomareiksi pesäpalloeläkeläisiä, joten myös Kirin otteluraporttikynään tarttuu pesiseläkeläinen, koska median tekijöistä toinen oli pesemässä sinappikonetta ja toinen vaarallisen paikan leirillä Lahessa. Edustamani organisaatio pahoittelee tilannetta, minä en. Minä pahoittelen tämän raportin viipymistä ja ylipituutta, koska tänään oli muuten talven ensimmäinen loistava hiihtokeli ja prioriteetit on kuulemma tärkeitä.

Ennen kuin unohdan, kiitämme Puijon Pesistä erinomaisista järjestelyistä. Ruoka oli maukasta, pelien välinen jälkiruoka ja tauko-ohjelma ainakin allekirjoittaneella piristävää. Aikataulut toimivat, hallin vahtimestarit pitivät järjestyksestä ja valmentamisesta huolta ja suihkuissa oli lämmintä vettä. Kävin kuitenkin vasta kotona pesemässä pelin ja väliajan pölyt.

 

Tasaista

Kiri on kulkenut talvikauden voitosta voittoon. Kotijoukkue Puijo marssitti kentälle Talvisuperpesiksessä marinoituneen rykmentin, josta toki pari miestä taisi puuttua. Samoin meiltä, kun Kimmo Carlson ja Elias Elonheimo puuttuivat pelaavasta kokoonpanosta.

Ottelu alkoi Puijon sisävuorolla, jossa tilannettakin tekivät, mutta lyöjät loppuvat nykysäännöilläkin 12 miehen jälkeen kun juoksuja kotipesään asti ei syntynyt. Yhtä tyly oli Kirin tasoittavakin: paloton ajolähtö, josta Brandtin ajosta juoksu jäi kymmenien senttien päähän ja Karttusen ajossa syötön korkeus jäi yhtä vajaaksi vaaditusta. Koska sitä syöttöä ei vääräksi tajuttu ottaa, Karttusen lyönti tuotti kaksi paloa ja vuoronvaihdon.

Puijo on talven mittaan ottanut oppia superpesistason pelaamisesta ja nyt ottivat sitten meiltä. Toisen vuoron alkuun samalla tyylillä harhaheitoilla tilanne päälle ja lyöjäjokeri Lukkari päätti vuoroparin useamman palon lyöntivuoroon. Toisen tasoittavalla Kiri otti sitten tilannetta haltuun – taas vahvasti harhaheittojen avustamana tilannetta päälle ja Paanasen Jere löi pallon komeasti merkistä väliin, jolla Saraluodon Lassen puolenkymmentä askelta kolmoselta kotiin riittivät johtojuoksuun. Paananen innostui tästä ja tinttasi viimeisellä kolmoskopparin eteen ja Atte Brandt käytti Lassen askelmerkkejä juoksun tuomiseen.

Kolmannen vuoron ulkopeli oli rautaa, Luukas Poutanen ja Juho Matola mestaroivat kärjestä palot ja vuoro jäi lyhyeksi. Jotta pysyttäisiin tasatahdissa, oma sisävuoromme alkoi jokerien (Taneli Lassila – Ville Vierimaa) rakentamalla ajolähdöllä, josta Poutanen pääsi viimeistelemään hattrickin. Ensin kakkoselta oltiin irti tapille kopiksi jääneellä lyönnillä ja viimeisellä sitten unohdettiin edetä, joten vuoro loppui kuin kalakukon lento.

Neljäs ulkovuoro oli sitten ensimmäinen heikko suoritus. Palon paikkoja oli jo kärkietenijäksi hyökänneestä Kiri-kasvatti Ilari Kauhasesta, mutta pallot tipahtelivat hanskasta. Kakkostilanteessa Puijo rokotti 3-jatkeelta lukemiin 1-2 ja lyöjäjokeri Lukkari pomputti jakson tasoihin. Puijo pyöritti sisäpeliään vielä täyden kierroksen vailla vaarallisia tilanteita. Oma sisävuoro oli nihkeä, eikä tarjonnut kotipesäkilpoja, joten jakso päättyi 2-2.

Voittoputkelle jatkoa

Toinen jakso alkoi vaihtelevasti. Pari paloa saatiin tehtyä heikoilla omilla suorituksilla, mutta Brandt pääsi kuitenkin viimeisenä lyöjänä yrittämään kotiutusta, tuloksetta. Sekava oli myös Puijon ensimmäinen vuoropari ja savolaiset jäivät ilman 3-tilanteita.

Toisen aloittavalla päätettiin sitten ratkaista peli. Lassila saateltiin kolmospesälle Matikan ja Brandtin voimin ja kotijoukkueen hyvin lukkaroinut lukkari Veeti Hämäläinen lipsautti pari väärää, jolla avausjuoksu taululle. Poutanen järjesteli uuden 3-tilanteen, josta Niklas Moilanen löi etenijäjokeriksi tähtäävän Atte Brandtin kotiin lukemiksi 0-2. Tasoittavalla heiteltiin taas Kauhanen kakkoselle ja Jani Hämäläinen löi keskitakasella kavennuksen lukemiin 1-2.

Kolmannessa vuoroparissa kärki Matola saatiin saateltua kotipesään Matikan rakennettua tilanteen ja Poutasen lyötyä hänet kotiin lukemiin 1-3. Myös toinen juoksu oli lähellä, mutta niitä ei merkitä kuin otteluraportin kirjoittajan ryppyiseen muistivihkoon. Kolmannen tasoittavalla kello näytti paikallista aikaa niin paljon, että tiedettiin vuoroparin jäävän todennäköisesti viimeiseksi Puijon sisävuoroksi ennen hallivuoron päättymistä, joten käytettiin aikaa viitisen minuuttia ihmetellen uutta maskisääntötulkintaa, josta nähtiin perisavolainen versio. Uusien sääntöjen kanssa tällä ei ollut mitään tekemistä, mutta juoksu Puijolle kuitenkin, kun pallo painui 2-luukusta meidän kulmamiehen haistellessa edessä seisoneen etenijän Menneniä vajaan metrin etäisyydeltä.

Me ehdimme käväistä vielä neljännenkin kerran sisävuorossa, mutta vastustajaa säälien emme viitsineet tehdä enempää juoksuja. Joten ottelu meille niukasti 0 – 1 (2-2, 2-3). Kolmostilanteet lupailivat isompiakin lukemia (voitimme ne 17-14), mutta molempien joukkueiden kotiutusosasto (meidän lyöjäjokerit 0/9, Puijon 1/4) oli vielä pahasti nuhassa. Toki molempien joukkueiden lukkarit (meillä Lauri Vuollo) sotkivat erityisesti takatilanteissa kotiuttamista matalan molemmin puolin sijoitetuilla syötöillään. Kuten edellisestä virkkeestä voi päätellä, kaaripeli ei ollut ihan priimaa.

 

Ottelun tilastot

 

Ei kautta ilman tappiota

Tauko tekee aina ihmeitä ja yleensähän se ihme tekee sen, että sen toisen pelin käynnistäminen on todella kankeaa. Niin nytkin.

Ykköskopla (Kouvolan Pallonlyöjien kakkosjoukkue) lopetti pelinsä Puijoa vastaan juuri ennen meidän kohtaamista ja aloitti sisällä toisen hutunkeittonsa hienosti voittaneen Miikka Matikan valinnan jälkeen. Vasta kakkoskärjen pojat/miehet pääsivät kentälle, mutta sillähän ei ole väliä kuka sinne menee (kysykää vaikka Atelta). 2-jatkeelta pari kertaa pallo väliin ja 0-1 taululle. Kolmannesta jatkelyönnistä Saraluodon murhakäsi tappoi etenijän lipulle. Sisävuorossa kolmoselle asti kulki taas hienosti, mutta sitten tökkäsi – yksi palo hutilyönnistä, toinen ylläriotosta ja kolmas käsiin jääneestä kotiutuksesta.

Toisessa vuorossa linjan aikuiset pelaajat Raami ja Paananen suolasivat ykköskärjen miehet jo kakkospesälle, mutta Koplan kakkoskärki heiteltiin kolmoselle, josta taas yksi 2-jatke, jolla 0-2. Viimeisenä lyöjänä lyömään astellut jokeri Jani Hoteila oli kuuma kuin naapurin Eila ja saatteli etenijän ensin kahdella lyönnillä ykköseltä kolmoselle ja paukautti viimeisellä takaa läpi ja harvinaisella hallikunnarilla lukemiin 0-4. Omassa sisävuorossa saimme kolme kolmostilannetta, mutta juoksuitta jäätiin taas.

Kolmannen vuoroparin ulkopeli oli taas Jani Raamin näytöstä, joka otti enemmän koppeja kuin SaiPan maalivahdit koko kaudella yhteensä. Vuoron juoksutusta toki edesauttoi Vuollon nopea tempopeli, jota ei rauhoittanut edes pelinjohtajavelho Eko Pitkäsen aikalisä. Kopla sortui lukemattomiin laittomiin ja siihen Raamin räpylään. Tasoittavalla Juho Matola järjesteli kuljetuslogistiikkafirman varmuudella kyydit ja Brandt ravisti hartioiltaan sinne pesiytyneen 500 kiloisen gorillaan lyöden Matolan kotiin lukemiin 1-4. Paananen jatkoi lyöntivireessä ja kavensi lukemiin 2-4.

Neljännessä vuorossa nähtiin kiriläistä pesäpallohistoriaa, kun 1-vahtitulokkaamme Vexeli Rajala teki näpystä palon. Vuollo teki muut palot ja tasoittavalle kovalla luotolla. Tilanteita tasoitukseen tehtiin taas riittävästi, kaikki kolme paloa tulivat kotipesän kynnyksellä.

 

Tikkari vietiin suusta

Toisen jakson aloitus sisällä oli tuttua ja luotettavaa. Matola kiisi kärkeen, Raami dominoi vaihteeksi mailanvarressa ja Saraluoto säesti Suomi-merkkisellä lasikuitufalloksellaan. Karttunen ja Brandt eivät onnistuneet kotiutuksissaan, mutta kakkoskärjestä toinen yritys, josta Lassila toi Ville Vierimaan hienolla yllätysnäpyllä 1-0. Viimeisenä lyöjänä Matikka kotiutti vielä Lauri Savolaisen, joten 2-0 johtoa päästiin puolustamaan. Ykköskoplan ykköskotiuttaja Hoteila jatkoi mainiota virettään kotiuttamalla 2-saumasta 2-1 kavennuksen.

Toisessa vuorossa Lauri Kuronen meni taas helposti kentälle, mutta sisävuoro koostui typeristä paloista: harhaheitolla ja väärällä ykköseltä irti -palot tekivät Koplan vuorosta helpon. Koplan sisävuoro oli sen sijaan vaikea, koska Vuollo hassutteli palot taululle.

Kolmannen vuoron alkaessa tarkistusvilkaisu Seikon osoittimiin näytti taas hallivuoron päättyvän kyseisen vuoroparin jälkeen. Saraluoto löi aloittavalla Lassilan kotiin merkkaamattomalla välilyönnillä ja pieni hyvänolontunteen haisu taisi hiipiä sinivalkoraidalliseen peliliiviin. Oma sisävuoro ei tuon jälkeen tuottanut yhtään mitään (reportterin muistivihkossa ei ole edes räkäpallukkaa tai sylkeä tuossa kohtaa), joten päästiin jännittämään ulkopelin kestävyyttä. No eihän se nyt. KPL teki kärjestä palottoman ajon ja ottelun hahmo Hoteila löi 3-2. Toinen jokeri Tommi Angervisto säestää tasoittamalla jakson 3-3 -lukemiin, jonka jälkeen Seikon digitaalit etenivät hitaasti ja KPL pääsi vielä kokonaisen kierroksen yrittämään voittojuoksuakin. Tuloksetta.

Peli päättyi siis 0 – 1 (2-4, 3-3). Kolmostilanteet voitettiin taas (15-13) ja erityisesti jalkapuolen kaverit Kuronen ja Matola sekä 1-vaihtajat Raami & Lassila onnistuivat sisällä. Kotiuttaminen tökkäsi tässäkin matsissa, mutta onneksi kotiuduttiin reissusta ehjänä – oli kohtalaisen haastava ajokeli! Ulkopeli toimi molemmissa otteluissa lupaavasti ja sen varaan on toki hyvä rakentaa.

Ottelun tilastot

 

Kerran vielä sisällä

Pelinjohtaja Jukka Karttunen lausui pelin jälkeen, että paljon hyvää, mutta paljon myös parantamista. Sen verran hyvää, että tupakkalakko kestää ja sen verran huonoa, että lähti sunnuntainakin opiskelemaan pesistä Kuopioon. Kaaripeli jäi molemmissa otteluissa piippuun ja sitä kautta myös kotiuttamisen kanssa tuskailtiin. Ulkopelissä on vielä monia palasia ratkomatta, eikä kokoonpanopalapeliä ole taidettu kahta kertaa samaan järjestykseen neljässä hallipelissä rakentaa. Silti se on hyvässä kuosissa tässä vaiheessa kautta.

Kiri pelaa viimeisen hallipelinsä maaliskuun 10. päivä Oulusa Simoa vastaan. Fanikyytejä tapahtumaan ei ole järjestetty, mutta Lapin keisari lupaili, että katsomoon vielä mahtuu, jos osaa käyttäytyä.

Scroll to Top