Jyväskylän Kiri Logo
kuvaaja: Jyrki Röppänen
Kuva: Jyrki Röppänen

nollat tauluun

Nollat tauluun
Kiri jäi ensimmäistä kertaa kuluvana suvena pisteittä eli nollille pesäpallo-ottelussa, kun tie vei
tänään Pohjanlinnan pesäpallostadionille Kankaanpäähän. Kotijoukkue Kankaanpään Maila oli
parempi lukemin 2 – 0 (4-3, 5-1). Valitettavasti myös vakiotoimittajan näistä
 otteluraporteista ollessa estyneenä sivussa joudutte tyytymään nollan pisteen otteluraporttiin.

Tauon jälkeistä pitskua
Hienosti eteni otteluennakko, jossa lupailtiin tervettä rosteria, tiivistä ulkopeliä ja hyvää
valmistautumista.

Rosterista tippui varotoimenpiteenä Vierimaa, mutta onneksi Kankaanpäässä joskus aiemminkin
pelannut Luukas Poutanen on kunnossa ja teki paluun rosteriin. Ulkopelissä kumpikaan joukkue ei
ollut tiiveimmillään, sillä harhaheittojuoksuja ja räpylästä pomputeltuja pesävälejä nähtiin
molemmin puolin normaalia sarjaottelua reilummin. Molempien kaaripeli yski ja puhisi; jos ei omia
huonoja huutoja, niin syöttötuomarin ”monipuolista” linjaa ihmetellen. Jos epäonnistui meidän
otteluennakko, niin väärässä oli myös kotijoukkueen sometoimitus – kyllä se peli alkoi ja loppui
kolmella pitkällä Satakunnassakin.

Avausjakso tasainen
Kankaanpää aloitti sisältä ja teki noin 30,00 prosenttia jakson kolmostilanteistaan heti kättelyssä.
Kiri puolusti palottoman ajon Saraluodon murhakäden kotiinpoltolla ja parilla viimeisen laittomalla,
mutta Kirin sisävuoro ei ollut kummoisempi.

Toisen vuoron Kankaanpää aloitti kakkoskärjestä, mutta vasta ykköskärjen Teemu Utunen ujutti
itsensä suoraan kakkospesälle, josta Arttu Vilanderin läpilyönti toi suoraan 2-tilanteesta ottelun
avausjuoksun. Tasoittavalla Kankaanpää heitti pallon katsomoon, haki naapurin perunapellolta
omenan ja luuli, että sillä voi tehdä palon. Ei voinut. Hässäkkää kesti viisi minuuttia ja puukot
katsomon teräväkielisiltä heiluivat kohti Kirin pelinjohtaja Jukka Karttusta, vaikka puheoikeutta
käytti vain kotijoukkueen puhelias Atte Hakala.

Kolmannessa vuorossa Kankaanpään Aapeli Suvisalmi löi 2-tilanteessa pallon 3-puolen väliin,
jonne Matikka kurkotti syöksyen, mutta pallo pomppasi räpylästä ja Joonas Peltomäki karkasi 2-1 –
johtojuoksun. Tasoittavalla oli hyökkäyksen paikka, kun Kirin ykköspalkittu Elias Elonheimo löi
ykköstilanteessa takaa läpi ja rakenteli palottoman takatilanteen. Miikka Matikan lyöntivuoro toi heti
kaksi paloa taululle, mutta Saraluotoa ei vähämielinen ja kovaääninen yleisön mylvintä
hetkauttanut, joten kahden palon ajo saatiin vielä rakennettua. Atte Brandt löi ajolähdöstä
Elonheimon kotiin, kun koppari Vilander yritti vielä rikkoa keihäänheiton olympiarajaa pesäpallolla.
Oli kuitenkin yliastuttu.

Neljännessä vuoroparissa piti pelata perusvarmaa ulkopeliä KaMan lyöntivuoron alkaessa taas
keskeltä, mutta niinpä vaan harhaheitoilla takatilanne. Palottoman ajon tuhosi kotijoukkueen
jokereista Sami Mikkolanaho (kaksi ristiä taululle), mutta kahden palon ajosta Joona Anttila niittasi
2-pesästä läpi ja tämä tuotti 4-2 johdon ennen tasoittavaamme. Tasoittavalla ratkaisut siirtyivät
viimeisiksi lyöjiksi jääneille jokereille, mutta ainoa kavennusjuoksu syntyi harhaheitolla Matikan
tuomana. Jakson tasaisuudesta kertovat kolmostilanteet, jotka menivät 10-9 kotijoukkueelle.

Flegmaattistako?
Vai näyttikö se vaan siltä Ruudun välityksellä Stanley Cupin finaalissa väsyneelle
etäotteluraporttitoimittajaharjoittelijalle? Avausvuorossa ensin kentällemenovaikeuksia – neljä
kertaa viidestä kentälle mennyt, kakkospalkittu Taneli Lassila oli ainoa siinä vakuuttanut.
Sisävuoroon osui myös kaaripelivirheitä ja matalista kurkoitettuja viimeisen lyönnin laittomia.
Kankaanpään sisävuoron toinen lyöjä, etenijäjokeri Onni Kaski sen sijaan sijoitti pallon 2-jatkeelle
Saraluodon eteen, josta se pomppasi jopa 2,9 metrin korkeudelle sijoitetun räpylän yli ja tuotti
kunnarilla 1-0 -johdon kotijoukkueelle. Seuraava lyöjä Teemu Utunen löi sitten läpi keskeltä takaa
ja toinen kunnari siirsi digitaalit 3-0 -lukemiin. Eikä siinä vielä kaikki – Vilander löi 4-0 ja Santeri
Heinimäki kaunisteli lukemiksi 5-0.

Tämän jälkeen pelin taso tippui molemmilla. Sisävuorot pyörähtivät heikosti, vaikka osasyynä
luonnollisesti oli molempien parantunut ulkopeli. Kiri pelasi sitä jopa paremmin vieden kärkilyönnit
tuon jälkeen 14-7 (luonnollisesti Kirin pelatessa yhden sisävuoron enemmän). Kirin ainokaisen
juoksun löi Atte Brandt vapaalla kupperilla Vilanderin eteen, jonka heitto tällä kertaa onnistui, mutta
Matola syöksyi kuin sukkula Venukseen.

Kiukku mukaan
KaMaa vastaan on aina ollut kuumia, nihkeitä, kovia ja hankalia pelejä. Monin tavoin. Tanssikoon
kotijoukkue runkosarjan voitontanssit pukukoppinsa pöydällä, mutta monta asiaa jäi
hampaankoloon. Puhtain paperein selvisivät lähinnä sisäpelin onnistujat (ja pöytäkirjan perusteella
palkitut) Elias Elonheimo ja Taneli Lassila. Ulkopelissä kukaan ei tainnut olla virheetön.
Kotijoukkueen palkittuja olivat Teemu Utunen ja lukkarina 15 miestä kaarella sekoittanut Johannes
Kerola.
”Vaikea sanoa, jäikö pelivalmius vajaaksi valmistautumisesta, kärkiottelusta vai helteestä.
Tavoistamme poiketen pelasimme ensimmäistä jaksoa paremmin kuin toista, enkä vielä osaa
sanoa, minne se ote jaksotauolla katosi. Tästä pitää sopivasti kerätä kiukkua torstaita kohti”, niputti
pelinjohtaja Jukka Karttunen suu täynnä satakuntalaisia herkkuja.

”Oma peli on kulkenut ihan hyvin, mutta ei paljoa lämmitä. Paljon pitää sisällä parantaa, että
punaiset ei hypi silmille torstaina”, kertoi puolestaan kauden ensimmäistä peliään ykköskärjessä
pelannut Elias Elonheimo.

Torstaina tosiaan Hippokselle! Kirillä on runkosarjaa jäljellä 11 ottelua ja niistä neljä pelataan
paikallisvastustaja Lohea vastaan – ensimmäinen jo ylihuomenna kello 18.00 Itä – Länsi -etkoilla
Hippoksella. Porukkaa tulee reilusti, keli on kuin juhannusheila (kuuma ja kostea), joten ostahan itsellesi lippu ennakkoon täältä: https://www.nettilippu.fi/fi/event/kiri-jyvaskylan-lohi-27-6.

Scroll to Top