Sarjan ratkaisut lähestyvät

Kiri palautti välieräsarjan Kossua vastaan tasatilanteeseen nousemalla takaa hienoon voittoon torstai-illan trillerissä Hippoksella. Tämä palautti myös otteluennakoiden kirjoittajan muistamaan, millaista on playoffs-pesis. Ei kaunista, ei kivaa eikä suorittamisen tasoltaan monestikaan runkosarjan veroista, mutta niin pitkään kun pesiksen paremmuudesta mitellään tällä tyylillä, voittajat saadaan selville. 

Mitä se playoffs-pesis on?
On taas lainattava KoU:n pelinjohtajaa, Antti Kuusistoa, joka lausahti torstain ottelun lehdistötilaisuudessa osuvasti, että näissä pelissä on osattava sietää asioita. Eli sitä, että vastustaja saattaa monessakin tilanteessa olla parempi ja tehdä siitä hyvästä lyönnistä palon. Siedettävä sitä, että peli ei kulje, koska vastustaja osaa sitä hyvin hankaloittaa. Sitä, että yksinkertaiseltakin tuntuva peliteko ei onnistu, kun itselläkään ei välttämättä ole paras pelikunto tai edes pelifiilis. Jotta ei unohdeta meidän pesisprofessoria, hän ehti jo keskiviikkoiltana puhelemaan (edellisen otteluennakon julkaisun jälkeen) minulle, että playoffseissa pelit tasoittuvat ja voittaja on yleensä hyvin niukasti parempi, koska pelataan voitosta ja vain voitosta. Ja kun (juoksu)erot on pienet, ratkaisupallot pelattaneen vasta neljänsissä vuoroissa, supervuorossa ja kotiutuskisoissa. On jaksettava sietää kolme tuntia sitä, että ei oikein suju, mutta sillä ei ole mitään väliä, jos tilanne on tasan tai parin juoksun ero suuntaan tai toiseen – ei se suju vastapuolellakaan. 

Koskenkorvan lauantai 
Kuuluisa virvoitusjuomakatsomo Ilmajoen Koskenkorvan kylässä näkee lauantai- iltana todennäköisesti sarjan kolmannen tiukan, yhden juoksun erolla suuntaan tai toiseen kääntyvän kamppailun. Ja pääsee antamaan verbaalista painetta oikein huolella, jos kotoapoistumislupa on anottu aamulypsyyn asti. Ja kun tuon pelin vähäjuoksuisuuden tähän kirjoitin, niin on hyvin todennäköistä, että palloa kaivetaan Antin montusta moneen kertaan ja juoksuja syntyy liukuhihnalta. Näitä oikeaan osuneita otteluennakoita on yhtä monta kuin haistelemattomia koiranperseitä – ei yhtään.

Torstain peli tarjosi myös sitä playoffs-viikoilta tuttua juttua, eli arvuuttelua pelureiden pelikunnosta. KoU oli saanut Kasperi Laasosen takaisin jokeripaitaan, mutta esiintyi kuin paavi – harvoin eikä silloinkaan parhaassa kunnossa. Kirin puolelta Ville Vierimaa siirtyi kesken avausjakson lyöjäjokeriksi (ja toisen jakson ratkaisijaksi). Buranaa kuluu enemmän kuin kinkkupastaa ja on varmaa, että jalka painaa muillakin kuin edellä mainituilla. Koska on turha yrittää saada näihin pomminvarmoja vastauksia joukkueiden puolelta, emme spekuloi kokoonpanoilla tämän enempää.

Pelianalyysi
Pelillisesti Kirin kärki on ollut parempi kuin Koskenkorvan, reilusti. Kiri voitti 3- tilanteet torstaina vain niukasti 14-13, mutta kärkikolmikon tehot 20 kärkkäriä 80 % tehoilla (+ jokerina aloittaneen Lassilan seitsemän kärkkäriä 78 % tehoilla) hakkaavat kirkkaasti KoU:n vastaavat (14 kärkkäriä 58 % tehoilla). Kun se peli on vähäjuoksuista ja nihkeää, Kirillä se nihkeys näkyy vasta kotiutustilanteissa ja Kossulla koko pelin juoksuttamisessa sisäpelissä. Toki Kiri on sössinyt sisävuorojaan myös takapaloihin ja taisipa torstain pelin yhdeksästä ensimmäisestä Kirin palosta tulla kahdeksan ykköspesälle, joka on raju määrä. Ja syö sisäpeliä järkyttävästi.

Ulkopelillisesti niput ovat hyvin tasaiset ja lukkarit löysivät tällä kertaa syöttötuomarin linjan kaaria paremmin, onnistuen sotkemaan molempien sisäpeliä. Kiri antoi koko pelin painetta Kossun takakentälle, mutta Matias Rauhala ja Mikko Hakomäki pelasivat vahvasti – vain ratkaisuhetkillä kaikista tappikuppereista ei paloja enää tullut. Kiristä pommitukseen joutui 3-puoli, varsinkin Vierimaan poistuttua ulkopelikokoonpanosta, joten jotain rakoilua sieltä on Pohjanmaan vastavakoiluosasto onnistunut kenties löytämään.

Jotta tällä otteluennakolla olisi jotakin jatkuvuutta, ei unohdeta kirjoittajan täysin epäonnistunutta avainhenkilöseurantaa tässäkään vaiheessa. Eli lyhyesti – ennen sarjan alkua ennakoin, että mikäli näiden kolmen avainpelaajan panos joukkueelle menee jommankumman eduksi 3 – 0, sarjan voittaja ratkeaa siinä ja selkeästi. Tilanteet kahden pelin jälkeen: 1) Brandt vs. Laasonen on tiukka, ehkä 0 – 1 Laasoselle, koska lyönyt pinnan enemmän yhden ottelun vähemmän pelanneena. 2)A. Karttunen vs. Utanen 1 – 1, torstaina Karttunen löi kaksi tärkeää juoksua ja oli selkeästi parempi. 3) Vuollo vs. Salmela 2 – 1½. Salmela ansaitsi torstainakin puoli pistettä, mutta Vuollon taktiset purivat erityisesti kotarissa suorastaan ihanasti. Kokonaistilanne 3 – 3½ Koskenkorvalle. On siis varaa parantaa.

Hieno viikonloppu edessä! 
Kesäiset lämpötilat, urheilullinen ja sitkeä Kirin joukkue ja humalluttavan hyvä Koskenkorva. Kelpaisi vaikka lähteä livekannustajaksi Ilmajoelle (kyytitarjouksia saa esittää otteluennakkotoimituksen konttoriin) ja nauttia tätä herkkua molempina päivinä. Onkohan siellä Koskenkorvalla tehtaanmyymälää? Sunnuntaina kolme pitkää Hippoksella 16.00 – neljäksi ehtii Hippokselle, vaikka kävisi aamupäivän kolopalloilemassa, anopin kuivakakkua mutustamassa tai lapsia kuskaamassa. Sunnuntaina sarja on toiselle joukkueista katkolla, joten siitä saattaisi pari riviä ennakkoa joku hullu raapaista, mutta en lupaa. Ainakaan, jos lähden käymään Ilmajoella.

Huudetaan sunnuntaina ääni käheäksi, niin ei tarvitse maanantaina töissä liikoja höpötellä.  Pelkästään tuuletella.

Liput sunnuntain peliin tästä:

Kiri – Koskenkorvan Urheilijat (KoU) | Nettilippu.fi

Sitten positiiviseen palautteeseen: joku lukee näitä jopa Jämsänkoskella asti! Muille tänne asti elämäänsä tämän kirjoitelman parissa tuhlanneille tiedoksi, että olemme käyneet Tonnin Kalojen kanssa Whatsapp-viestittelyä torstai-iltana hyvässä hengessä ja kaikki on niin hyvin kuin on. Eli ihan hyvin. Mielipiteeni ovat edelleen omiani, eli eivät kovin hyviä, mutta niitä on. Ja niitä tuon julki toivottavasti vain tällä alustalla ja ne saattavat joskus etäisesti liittyä pesäpallo-otteluihin.